sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Lumeton maa

Taas tulee postausta, mutta päätettiin ottaa taas kuvia mun pupusista. Lumi on sulanut olemattomiin, kuitenkin jää ja tulvivat ojat muistuttelevat sulaneesta lumesta. Saa nähdä tuleeko blogiin enää uusia lumikuvia tältä talvelta, mutta nyt vuorossa kuvia paljaalta maalta.

Ensimmäisenä ulkoilemaan pääsi Nikita. Hypytimme taas kaneja parilla pienellä esteellä. Niksu oli hieman jäässä, eikä ollut hyppytuulella. Muutenkin se oli vähän pelokas, mutta kun jännityksestä päästiin, tykättiin juoksennella ympäriinsä.

Bella hyppeli esteitä yllättävän hyvin, sillä se ei ole mikään estehirmu. Tavalliseen tapaan siitä sai oikeastaan pelkkiä posekuvia, sillä se ei oikein innostu ulkoilusta. Onneksi Bellan posekuvat on lähes poikkeuksetta suloisia!

Sitten tämä nuorukainen, jolla virtaa riittää vaikka muille jakaa. Fiona hyppii todella hyvin ja innokkaasti esteitä, josta olen hyvin yllättynyt, sillä Bella eikä Fionan isä mitään estehirmuja ole. Fiona tykkää muutenkin juoksennella ympäriinsä ulkona.

Onko muiden kotipihoissa vielä lunta, vai onko sielläkin yhtä harmaata kuin täällä päin Suomea? Mitäs piditte tällä kertaa kuvista?

lauantai 30. tammikuuta 2016

3,5 vuotta takana ja monen monta edessä!

 Tästä kanista se kaikki lähti. Tästä valkoisesta tukkapupusta, Myrskystä. Myrsky siskoineen löytyi Tori.fi:stä, ja hyvin pian meillä olikin Myrsky ja sen sisko Lady. Olin tuolloin 13 vuotias, ja kiinnostus uudesta lemmikistä tippui yhtä nopeasti kun tulikin. Kanit elivätkin vähäisellä ihmiskontaktilla, eivätkä olleet ollenkaan sylipupuja. Kanit olivat olleet meillä pari-kolme kuukautta kunnes tuli lisää pupuja. 
 Syntyi Elmeri ja sen sisarukset. Elmeri jäi meille, ja jatkoimme elämäämme Myrskyn, Elmerin ja Ladyn kanssa. Nyt innostukseni kaneihin oli noussut poikasten myötä. Otin selvää kanien ruokinnasta ja yleisesti kanien hoidosta.Olin kanien kanssa enemmän, opetimme niille esteitä ja erilaisia temppuja.
Olin haaveillut kääpiölupasta jo jonkin aikaa, kunnes sitten sain sellaisen. Bella muutti taloon, Elmerin ollessa reilu puoli vuotias. Bella oli juuri sopiva täyte tiimiin, ja sitten elelimmekin jonkin aikaa neljän kanin voimin. Siskoni hankki sinisen pienen pörröpalleron puoli vuotta myöhemmin ja Pörri saapui joukon jatkoksi.

Pörrin tulon jälkeen meni vähän reilu kuukausi kunnes Myrsky sairastui. Se oli minulle kova pala, kun huomasin, ettei siitä enää eläjää tulisi. Niimpä Myrsky pääsi paremmille porkkanamaille, ja kanimäärä tippui neljään. Kauaa se ei neljässä pysynyt, kun Bella pyöräytti pesällisen kääpiöluppia.

Syntyi Åsa ja sen neljä sisarusta. Åsa edusti hyvällä kropallaan ja kääpiöluppamaisella olemuksellaan jääden kotiin. Åsa olikin kipakka mimmi, mutta kun oppi toimimaan Åsan kanssa, ei se ollut ongelma. 


Ei mennyt kuin kuukausi luppasten luovutuksen jälkeen kun meille syntyi pesällinen risteytyksiä. Ladyn kaksoset muuttivat kummatkin pois. Samaan aikaan meille muutti kaksi valkeaa lapsosta Nikita ja Zelda. Nyt meillä olikin jo seitsemän kania, ja siinä lukemassa pysyttiin jonkin aikaa, vaikka syksyllä syntyi vielä yksi poikue, josta tosin kotiin ei enää jäänyt ketään. Vuosi mentiin tällä kokoonpanolla ja keväällä 2015 alettiin käydä ahkerammin kanitapahtumissa ja aloitettiin estekilpailuissa käyminen.
Kesällä 2015 syntyi viimeinen poikue vähään aikaan. Bella pyöräytti maailmaan neljä suloista kanivauvaa, joista kaksi Fiona ja Valtsu jäivät kotiin. Meille muutti myös siskoni hoiviin esteristeytys Nasse. Näin meillä olikin 10  puputtajaa. Tällä tiimillä jatkoimme eteenpäin kunnes suuri kato kävi luonamme. 
 Ensin lähti rakas, ja maailman kiltein kani Elmeri. Elmeri nukkui rauhallisesti omassa häkissään pois. Näin mun kuudesta kanista oli jäljellä viisi. 
 Ei mennyt kauaa, ja joulun alla kaksi kania sairastui. Åsa ja Valtsu oli pakko hyvästellä. Näin mun oma kanimäärä olikin yhtäkkiä kolme. Yhteensä kaneja siis seitsemän, sillä siskollani oli edelleen 4 kania. 

Nyt vuoden 2016 alussa minulla on nämä kolme kania. Toivottavasti otsikon mukaan on näiden kolmen kanssa myös monen monta vuotta edessä. Nikitä, Bella ja Fiona ovat täydellinen kolmikko minulle, kaikki niin erilaisia, mutta niin samanlaisia höpönassuja!

Tässä pieni katsaus millaisia kaneja minulla on ollut, ja miten mun kanihistoria on sujunut. Paljon on tapahtunut! Ja ajatelkaapa, kaiken tämän olen jakanut teidän kanssanne! Melkein koko kanihistoriani ajan olen kaniblogia pitänyt!



sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kuulumisia ja kuvia

Täällä päin pakkanen tippui nollaan, joten on ollut kiva ilma ulkoilla. Itse olen ollut kipeänä keskiviikkoillasta asti. Vasta eilen illalla alkoi olla hyvä olo, ja tänään pientä nuhaa ja yskää lukuun ottamatta ihan ok olo. Olen siis nyt vielä neljä viikkoa työssäoppimassa päiväkodissa, päivät on pitkiä ja uuvuttavia. Tänään otimme siskon kaneja ulkoilemaan, sillä viikko sitten mun kolmikko sai nauttia lumesta.
 Nasse ja Lady pääsivät ensin ulkoilemaan. Ladystakin saatiin pari tosi kivaa kuvaa. Se kun ei ulkoilusta niin kovasti nauti. Nassesta saa aina hyviä kuvia ja postaukseen oli melko vaikea päättää pari. Niiden totutus ei ole edennyt, mutta ehkä vielä joskus ne on pari. Lady täyttääkin kesäkuun ekana päivänä jo neljä. Onko siitä jo 4 vuotta kun haimme ekat pienet pallerot meille?!! Nassekin täyttää kolme, kolmen päivän päästä :D
 Pörri kerää naamaansa aina kiva lumikerroksen talvella.  Pörri täyttää keväällä myös kolme vuotta, samoin Bella. Eli meillä on kolme samana vuonna syntynyttä kania.
 Zeldan kynnet olivat kasvaneet pitkiksi, ne kasvavat paljon nopeammin kun meidän muiden kanien kynnet. Zelda tykkää ulkoilemisesta paljon, ja siitä saakin kivoja kuvia. Zelda siskonsa Nikitan kanssa täyttää kaksi keväällä. Meidän kuopus Fiona täyttää vasta vuoden sitten keskellä kesää.


 Toivottavasti ensiviikolla saan otettua sisällä studiokuvia omista kaneistani :)

lauantai 16. tammikuuta 2016

Talvisia kuvia

 Heippa kaikille! Pitkään aikaan ei ole tullut otettua kunnolla uusia kuvia kaneista. joten tänään ajattelimme siskon kanssa kauniin ilman kunniaksi hieman kuvata pupusia. Tänään oli vuorossa mun puput, ja joku toinen päivä siskoni kanit pääsevät nauttimaan lumesta. 
Laitetaanpa vaikka ensiksi Fionan kuvat. Fionalla on kova kiima nyt, ja auringonvalo vain innosti pientä. Kuitenkin saimme tytöstä myös hyviä kuvia. Fionan pitkä turkki tosin ei ollut lumesta samaa mieltä, vaan paakkuuntui ja vähän meni takkuun. Fiona itse oli ainakin aluksi hyvin innoissaan. Pieniä esteitäkin hypimme.



  
Vaihdetaanpa vaikka välillä pystykorvan kuviin, eli Nikitaan. Nikitankin kanssa menimme vain ihan pieniä esteitä, sillä olemme hyppylomalla sen kanssa. Pieni muistinvirkistys ei kuitenkaan haittaa :) Nikita tykkäsi kanssa ulkoilla, mutta sille tuli aika nopeasti kylmä.





Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisinpänä kaneistani vanhin Bella, joka täyttääkin jo kolme keväällä. Vastahan se oli pieni pallero. Nykyään vähän isompi pallero on sylivauva, joka haluaisin vain rapsutuksia. Olin yllättynyt, kun jopa Bella hyppäsi pieniä esteitä ja juoksenteli innoissan.





Mitäs piditte kuvista?

lauantai 9. tammikuuta 2016

Q&A video tulossa! Kysy!


Voitte siis kysyä melkein mitä vaan. Sitten kun kysymyksiä on hyvä määrä, vastailen niihin videolla :) 
Nyt ois blogin lukijoiden hyvä ryhdistäytyä ja kommentoida ees jotain, et mulla pysyis mielenkiinto. Ilman palautetta en voi parantaa blogia mihinkään suuntaan :) Myös postausideoita olis kiva saada, tekisin mielelläni sellaisia postauksia joita joku haluaa lukea!