Kanien murrosikä

Minulta toivottiin postausta kanien murkkuiästä. Ajattelin ensin tehdä videon, mutta kanilassa on tällä hetkellä sellainen kaaos, että se ei oikein onnistu. Tämä aihe on oikein mielenkiintoinen ja minun on suht. helppo siitä tehdä postaus. Itselleni on osunut useampi murkkukani, osalla vähän helpompi ja toiset kunnon kiukkupusseja.

On aika hienoa, miten paljon enemmän ihmiset tietävät nykyään kanien murrosiästä, silti kaikki eivät tiedä. Minusta kasvattajien ja tietokirjojen pitäisi kertoa, että kaneille saattaa tulla murrosikä, ja sitä ei kannata pelästyä. 

Ensimmäisellä kanillani Myrskyllä ei ollut murkkuikää, eikä Elmerilläkään ainakaan mitään pahempaa. Mutta ostin sitten Bellan, kun se oli n. 5kk ikäinen. Pari ekaa viikkoa kani oli melko arka, mutta sitten se alkoi käydä päälle. Syliin ei saanut millään, ja se saattoi purra ihan milloin vain. Tässä vaiheessa olin niin pettynyt kanivalintaan, ja ajattelin, ettei tästä tule mitään. Päivä päivältä se oli vaan äksympi. Kuitenkin parin kuukauden kiukuttelun ja oman opettelemisen jälkeen kani rauhottui, ja nykyäänhän Bella on meidän rennoin sylikani!
Bellan rauhoittumisen jälkeen luin paljon kaneista, ja sain selityksen Bellan äksyilyille. Sillähän oli murkkuikä! Siitä lähtien olen osannut varautua nuorien kanien kohdalla tähän. Minusta kuitenkin tästä olisi hyvä tietää jo ennen ensimmäisen kanin ostoa.

Nikitalla oli ehkä pieni murrosikä, mutta pahin mulla on ollut Åsa. Sille on jäänyt murkku vähän päälle, eikä loppua näy. Onneksi olen oppinut toimimaan sen kanssa niin, että en saa joka kerta hampaasta.

Mutta voisin kertoa hiukan murrosiästä teille! Kaikille kaneille sitä ei tule lainkaan, mutta jotkut kanit saavat sen hyvin voimakkaana. Se on meillä alkanut siinä 5-10 kuukauden iässä, ja loppunut siinä kun kani on täyttänyt vuoden. Kani voi murrosiässä olla hyvinkin äksy, ja yrittää purra kokoajan. Ihmisen läsnäolo ei kiinnosta ja se yritetään ajaa pois reviiriltä. Varsinkin urokset, mutta myös jotkin naaraat saattavat alkaa pissailemaan, eli "ruikkimaan" enemmän. Sillä tavoin ne merkkailevat paikkoja, mutta myös leuan hierominen tavaroihin on merkkailua.

Murrosikäisen kanin kanssa pitää olla kärsivällinen, eikä sitä kannata turhaan ärsyttää. Esimerkiksi jos kani ei pidä siitä, että siivoat sen häkkiä ja hyökkii harjan kimppuun, kannattaa kani sulkea vaikka kantokoppaan sen ajaksi. Käsitellä sitä kania silti tarvitsee, tykkäsi se siitä tai ei.

Itselläni on siis tällä hetkellä kaksi nuorempaa kania, ja odottelen tuleeko niille murkkua vai ei. Fionalla on jo pieniä asioita, joista voisi sanoa murrosiän alkaneen. Se ei esimerkiksi ole niin sylipupu, mitä Valtsu vielä on.

Toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta :) Onko sun kanilla ollut murkkuikä? Kerro millanen se oli sillon!